Tammikuusta heinäkuulle tapahtui niin iso kehitys oppimiskäyrällä, että otettuja askelia on syytä hieman kerrata itsellenikin. Ensinnäkin luettu on paljon, ajoittain suorastaan ahmimalla. Amazonin history näyttää 11 tilattua kirjaa tämän vuoden puolella, ebaysta muutama lisää. Sitten muutama äänikirja itunesista ja podcastina michael covelin kaikki trend following -haastattelut. Töissä on aina tilaisuuden tullen napit korvilla ja ajatukset kehityksessä. Osa kirjoista on jo uudella kierroksella, toisaalta mahtuu siihen määrään huonompiakin kirjoja.
Toiseksi oma tekeminen treidauksen saralla on muuttunut varsin radikaalisti. Kassan kasvettua vuoden vaihteessa sen kokoiseksi, ettei sitä halua enää hävitä, strategiankin oli kehityttävä olemassaolevaa pääomaa suojelevaksi. Aiemmin käyttämäni martingale-henkinen mean reversion strategiani, jossa lisätään harkitusti tappiollisiin positioihin riskeeraa jossain vaiheessa koko rollin, vaikka alkupanokset olivatkin maltilliset. Tämä konkretisoitui minulle varsin ikävällä tavalla alkuvuodesta, kun olin lähellä margin callia ja ruudussa paistoi järjetön määrä realisoitumattomia tappioprosentteja.
Kikkailin itseni pala palalta takaisin kuiville. Otin kohtuullisia tappioita, ja osa positioista kääntyi viimein minulle suotuisiksi. Tässä vaiheessa prosessia aloin ihmetellä, että jännästipä osa positioistani käy välillä ihan hirveästi miinuksella, ja samaan aikaan napsin pienen pieniä voittoja. Maaliskuussa ajattelin ensimmäisen kerran, että mitä jos tekisin kaiken toisinpäin, päätyisin tilanteisiin jossa tilillä on välillä hirveän isoja realisoitumattomia voittoja ja napsin jatkuvasti pieniä tappioita? Ymmärsin etäisesti, että näin olisi tehtävä, mutta minulle oli hirveän hankalaa aluksi psykologisesti tehdä niin. Paitsi hylätä nyt huolella miettimäni strategiat, niin vielä tehdä täsmälleen päinvastoin. Myydä siellä mistä ostin, ostaa siellä missä myin.
Tämä maaliskuun oivallus olikin 'light bulb moment'. Minulla on käytössä eräänlainen tili-/päiväkirja, johon joka kuukausi päivitän kuukauden tuloksen, vaihdon, rollin koon, ja kommentit muutamalla lauseella. Maaliskuun kohdalla lukee: "I finally got it, defining moment in a way to professionalism." Noh, prosessi ei aivan noin tuskatonta ole, että kertalaakista oppisin. Huhtikuussa en vieläkään ollut aivan vakuuttunut asioista vaikka olin implementoinut stop lossit treidaamiseeni. Minulla oli vieläkin auki vuoden alusta tappiollinen EUR/GBP positio, jossa vain roikuin ja roikuin siinä toivossa, että lopulta pääsen siitä eroon.
Toukokuu oli tietyllä tavalla takapakkia. Entistä systemaattisempi tapa treidata houkutteli minua, koska halusin sulkea pois psykologiset tekijät päätöksenteosta. Olin koodannut muutamia expert advisoreita metatraderiin, ja sain kohtuullisia tuloksia backtestingissä. Nämäkin viestittivät asymmetrisen risk-reward suhteen ilosanomaa: sama minkälaisella strategialla vedät, kunhan otat isoja voittoja ja pieniä tappioita. Samaan aikaan olin kolmen viikon työmatkalla ulkomailla, jossa minulla oli aikaa miettiä strategioita eteenpäin. Ikävä kyllä päädyin taas tavoittelemaan martingale-tyyppistä ratkaisua, jossa stop lossin sijasta käänsin position aggressivisesti toiseen suuntaan aina last week high/low kohdissa, samalla positiota kasvattaen. Jälleen kerran olin samassa tilanteessa, paljon pieniä voittoja ja sitten isoja tappioita.
Kokeilin ja tutkin tätä lähestymistapaa muutaman viikon treidaamalla pienillä panoksilla, mutta totesin päätyneeni jälleen kerran samaan tilanteeseen. En ymmärtänyt miksi minun oli keksittävä strategia, joka on koko ajan oikeassa. Olenhan ollut aikamoinen nitti esim. pokerin saralla, ehkä tässä oli samaa piirrettä, halusin tasaista grindiä ylöspäin equitykäyrällä. En rehellisesti sanottuna vieläkään halua myöntää, että halusin olla aina oikeassa, kuvittelin vain pystyväni keksimään sellaisen tekniikan, joka mahdollistaisi erittäin korkean voittoprosentin ja olisi siksi sopiva persoonallisuudelleni.
Kesäkuun alussa palasin tuttuun kauas zoomattuun 1h charttiin, ja käänsin alkuvuoden tekniikkani päälaelleen. Olin täysin kyllästynyt katsomaan realisoitumattomia tappioita ja kitkuttamaan itseni eroon niistä. Olin valmis häviämään voittaakseni. Vielä joulukuussa 2012 yritys ottaa kohtuullisia tappioita päätyi valtavaan tilttiin, mutta tällä kertaa olin valmis. Paluuta amatöörimäiseen suharointiin ei ole, nyt ennen jokaista treidiä olen määrittänyt pisteen missä olen väärässä. Tämä vähentää olennaisesti stressiä, kun yksittäisten treidien euromääräinen tappio on asettettu sellaiselle tasolle, joka ei tunnu miehessä eikä rollissa. Opin näkemään eurot pisteinä ja sijoittamisen riskinhallintapelinä. It's easy to keep score in this game.
Kesäkuu olikin sitten menestys, mutta varianssi tulee näyttelemään roolia niin hyvässä kuin pahassa. Keskityn vain pitämään huolen, että suurimmat positioni ovat silloin kun olen voitolla. Olen varsin vakuuttunut, että varsinainen edge onkin riskinhallinnassa ja money managementissä, ei siinä loistelijaassa entryssä, johon treidaaminen houkuttelee kaikki osallistujansa keskittymään. Ensimmäinen puolivuotinen 2013 oli hyvä ja olen varovaisen luottavainen siitä, että ottamani askeleet ovat eteenpäin. Haasteet ovat psykologian puolella, siitä esimerkkinä se, että sain suljettua mainitsemani tappiollisen EUR/GBP position viikko sitten.. edelleen tappiolla. Se oli eräänlainen merkkipaalu, mikään ei estänyt minua sulkemasta sitä aiemmin - paitsi minä itse.
PS. minulla on ikävä sitä vanhaa blogspotin layouttia.. enkä tykännyt siitä uudesta sekavasta ilmeestä. Varmaan pallottelen jatkossa eri vaihtoehtojen välillä.
